Nuotiopaikan ympärillä vajaa parin kymmenen hengen joukko ihmisiä on hiiren hiljaa sekalaisessa muodostelmassa. Osa makoilee, jotkut istuvat, toiset nojaavat puihin. Ilmapiiri on nopeasti aistittavissa ja siinä on jotain erityistä. Hiljaisuus tuntuu jollain tapaa arvokkaalta ja ennen kaikkea miellyttävältä. Mistä oikein on kyse?
IT-alan ammattilaisten joukko tekee töitään, mutta normaalista poikkeavassa ympäristössä, metsässä. Olemme metsäfasilitoinnin ytimessä – normaalisti aivan eri ympäristöissä työskentelevät ihmiset ovat saapuneet metsään löytääkseen uusia näkökulmia työtehtäviinsä ja avartaakseen ajatteluaan.
Metsässä työskennellessä stressitasot laskevat ja energiaa vapautuu luovaan toimintaan, ajatteluun, läsnäoloon ja kohtaamisiin muiden ihmisten kanssa. Lisäksi aivot alkavat toimia eri tavalla – mistä se johtuu ja mitä hyötyä siitä on?
Metsäfasilitointi mahdollistaa uudenlaiset tavat ajatella ja suunnitella työtä
Tietotyö on luovaa. Tietotyöläisten päivittäistä työtä on löytää olennainen valtavista tieto- ja informaatiotulvista, kyetä keskittymään siihen, luoda ja keksiä uusia tapoja toteuttaa asioita ja olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa monien eri ryhmien kanssa.
Valitettavan usein tietotyötä tehdään kuitenkin ei-niin-luovissa ympäristöissä – toimistorakennuksissa, kotitoimistoissa ja päätteen äärellä. Ja pääsääntöisesti aina samoissa paikoissa.
Metsä työympäristönä tarjoaa rajattomat mahdollisuudet täyttää erilaisia tarpeita, ongelmanratkaisusta uuden luomiseen, yhteistyön syventämiseen ja uusien näkökulmien löytämiseen. Työtapana oikein suunniteltu ja toteutettu metsäfasilitointi on tavoitteellinen prosessi, joka on kaikin puolin arvokasta ja äärimmäisen tehokkaasti käytettyä työaikaa.
Metsäfasilitointi alkaa aina asiakkaan ennakkohaastattelulla, kun tilaisuuden järjestämisestä on sovittu. Haastattelun avulla kirkastamme tavoitteet, jotta työskentely metsässä on merkityksellistä.
Kuinka luonnossa työskentely auttaa meitä ajattelemaan, ratkaisemaan ongelmia ja tekemään yhteistyötä?
Metsäfasilitoinnin teho ja luonnossa työskentelyn positiivinen vaikutus luovuuteen ja ongelmanratkaisuun perustuu stressitasojen laskuun luonnossa sekä aivojen siirtymiseen lepotilaan.
Ihminen käyttää missä tahansa ympäristössä liikkuessaan aivojen kolmea pääverkostoa havainnointiin. Kun työskentelemme, on käytössämme aivojen tietoinen toiminnanohjauksen verkosto. Siihen kuuluu suorituskeskeinen etuotsalohkon kuori, joka käsittelee suurimman osan ärsykkeistä. Käytössämme on myös avaruudellisen hahmottamisen verkosto, joka suuntaa ja suunnistaa tilassa. Eli tekee juuri sitä, miltä kuulostaakin.
Luonnossa ollessamme aivoissamme aktivoituu myös lepotilaverkosto. Vain jompaa kumpaa, lepotilaverkostoa tai toiminnanohjausverkostoa on mahdollista käyttää samalla kertaa. Lepotilaverkosto antaa aivojen toiminnanohjauksen verkostolle mahdollisuuden levätä, että se pystyisi tositoimiin palatessaan käyttöön.
Luonnossa työskennellessä aistit kalibroituvat uudelleen, näkeminen ja havaitseminen muuttuvat.
Metsäfasilitoinnissa keskitytään olennaiseen
Luonnossa tarkkavaisuutemme paranee. Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan aivojen kykyä panna ärsykkeitä tärkeysjärjestykseen. Tarkkaavaisuus on meille elintärkeää, ilman sitä emme kuule emmekä maista.
Aivot pysyvät kärryillä noin neljästä asiasta samaan aikaan. Priorisoimme asioiden tärkeyttä inhibitiokyvyn, eli ehkäisyn, avulla. Suurin osa aivojen yhteyksistä on ehkäiseviä. Aivot suodattavat ja lakkaavat kuuntelemasta, jotta voisimme keskittyä olennaiseen. Tarkkaavaisuus ja huomiokyky ovat meille merkittäviä osin tiedostamattomia työvälineitä.
Tämän havaintojen valikoivan tarkkaavaisuuden ja ehkäisemisen yhdistelmän avulla ihmiset pystyvät kuitenkin myös korkeamman tason ajatteluun, kuten luovaan ongelmanratkaisuun, tavoitteellisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja useamman asian tekemiseen samanaikaisesti.
Toimistossa tietotyötä rakennetaan monenlaisten digitaalisten ja mekaanisten työkalujen ja apuvälineiden varaan. Niille on monessa tilanteessa ja tehtävässä paikkansa, mutta luovassa prosessissa joskus ne saattavat olla myös haitaksi ja kuorimittavat tarkkaavaisuutta.
Etäpalavereissa ja neuvottelupöytien yli on helppo suojautua ruutujen taakse. Toisinaan kokoushuoneissa toteutetuissa työpajoissa alkuperäinen tarkoitus jää taka-alalle ja niissä keskitytään ennen kaikkea generoimaan mahdollisimman iso määrä post-it lappuja, joskus itse sisällön kustannuksella.
Metsäfasilitoinnissa tehdään prosessin aikana kiteytyksiä ja reflektointia. Post-it-lappukasoja tai memoja ei tarvita, koska ideaalitilanteessa metsästä poistutaan vain yhden olennaisen ajatuksen tai idean kanssa. Tärkeimmän ajatuksensa muistaa varmasti. Jos pelkää unohtavansa, sen voi tallentaa helposti – vaikka käpyyn.
Fasilitaattori dokumentoi tarvittaessa keskusteluiden aikana syntyneet oivallukset ja toimittaa ne asiakkaalle työpajan jälkeen.
Metsässä luonto ja metsäfasilitoinnissa käytetyt työskentelytavat mahdollistavat, että asioissa keskitytään olennaiseen.
Lähde: Florence Williamsin Metsän parantava voima -kirjaa, viittauksia David Lee Strayerin tutkimuksiin sekä hänen luonnon vaikutusta tarkkavaisuuteemme käsittelvää TED talkia.
#metsäfasilitointi #tietotyö #ongelmanratkaisu #luovuus #ulkonatöissä #toimistoluonnossa #toimistometsässä #muisti #muistijälki #kiteytys #tarkkaavaisuus #reflektio
